Unilääketieteen erityispätevyysehdot

Suomen Unitutkimus Seura ry
Finska Sömnforskningssällskapet rf
Finnish Sleep Research Society

Suomen Lääkäriliiton myöntämä

UNILÄÄKETIETEEN ERITYISPÄTEVYYS

1. YLEISTÄ
Lääkäreiden perus- ja erikoistumiskoulutukseen sisältyy hyvin vähän unen ja vireyden säätelyn fysiologian ja patofysiologian opetusta. Tietämys uni- ja vireystilan säätelystä sekä niiden häiriöistä ja hoitomahdollisuuksista on lisääntynyt nopeasti. Unen ja vireyden häiriöiden hoito on jakautunut sekä perusterveydenhuoltoon että erikoissairaanhoidon usealle erikoisalalle. Vuorokausirytmin epäsäännöllistyminen ja yhteiskunnan kasvavat vireyteen kohdistuvat vaatimukset ovat lisänneet uni- ja vireystilan häiriöiden asiantuntemuksen tarvetta. Lisäkoulutusohjelman tarve onkin ilmeinen, mutta toisaalta ei ole perusteltua muodostaa unilääketieteestä omaa erillistä erikoisalaansa.

Unen perustutkimus alkoi 1940 – 1950-luvuilla ja kliininen unitutkimus alkoi kehittyä 1960-luvulla. Suomessakin unitutkimuksella on pitkät perinteet. Suomen Unitutkimusseuran (SUS) hallitus hyväksyi alkuperäisen ehdotuksen unilääketieteen erityispätevyyden vaatimuksista 16.12.1994. Erikoislääkäriyhdistysten ehdotusten mukaisesti korjattu esitys hyväksyttiin SUS:n hallituksen kokouksessa 18.1.1996 ja tarkennettu esitys 8.5.1998. Suomen Lääkäriliiton koulutusvaliokunnan kokouksessaan 19.8.1998 esittämät muutokset hyväksyttiin SUS:n hallituksessa 28.8.1998 ja Suomen Lääkäriliiton hallituksessa 19.11.1998. Unilääketieteen erityispätevyyden vaatimukset pohjautuvat soveltuvin osin USA:n ja etenkin Euroopan unitutkimusyhdistyksen (European Sleep Research Society) koulutustavoitteisiin.

Unilääketieteen erityispätevyystoimikunta on painottanut monialaisuutta uni- ja vireystilan häiriöistä kärsivien potilaiden diagnostiikassa ja hoidossa. Erityispätevyyttä myönnettäessä tieteellinen työ on katsottu lisäansioksi kliinisen perehtyneisyyden ohella.

Uni- ja vireystilan häiriöt luokitellaan ICD-10 tautiluokituksen mukaan lähinnä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden (F-koodit) luokkaan F51 (ei-elimelliset unihäiriöt, kuten merkittävä osa unettomuudesta, monet parasomniat jne.) sekä hermoston sairauksien (G-koodit) luokkaan G47 (elimelliset unihäiriöt kuten uniapnea, narkolepsia ja idiopaattinen keskushermostoperäinen hypersomnia, Kleine-Levinin oireyhtymä jne.). Eräiden diagnoosinumeroiden alle sijoittuu useita spesifisiä unihäiriöitä. Toisaalta esimerkiksi periodittaisten raajojen liikehäiriöiden ja levottomien jalkojen oireyhtymän koodi on G25.8. Myös ryhmässä F98 on unihäiriöitä. Lisäksi oirediagnooseissa (R) on mm. kuorsauksen (R06.5) koodi.

2. ERITYISPÄTEVYYSTOIMIKUNTA
SUS:n hallitus nimittää erityispätevyystoimikuntaan 5 – 6 jäsentä aina vuodeksi kerrallaan edellisen erityispätevyystoimikunnan ei-sitovan ehdotuksen pohjalta. Toimikunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja sihteerin. Kaikilla erityispätevyystoimikunnan jäsenillä tulee olla unilääketieteen erityispätevyys ja vähintään kolmella unilääketieteen kouluttajanoikeudet. Toimikunnassa tulee olla kuitenkin aina vähintään yksi edustaja a) kliinisen neurofysiologian, b) neurologian ja c) psykiatrian ja d) keuhkosairauksien erikoisalalta.

Toimikunta kokooontuu vähintään kahdesti vuodessa ja käsittelee erityispätevyyshakemukset, antaa suosituksia koulutuksen täydentämisestä (ns. palvelujen hyväksymisen välipäätöshakemukset) sekä hyväksyy koulutusyksiköt ja kouluttajat. Kouluttajaoikeudet voidaan myöntää viideksi vuodeksi kerrallaan henkilölle, jolla on unilääketieteen erityispätevyys ja dosentuuri jollakin soveltuvalla lääketieteen erikoisalalla. Koulutettavalla voi olla yksi tai useampi kouluttaja ja kouluttaja voi olla myös muusta yliopistosairaalapiiristä kuin missä koulutettava työskentelee.

3. ERITYISPÄTEVYYSKOULUTUKSEN TAVOITTEET
Unilääketieteen erityispätevyyden yleistavoitteena on pyrkiä lisäämään tietämystä unilääketieteestä lääkärikunnan keskuudessa kouluttamalla unilääketieteeseen perehtyneitä eri alojen spesialisteja sekä julkiseen että yksityiseen erikoissairaanhoitoon. Erityistavoitteina on, että erikoislääkäri unilääketieteen erityispätevyyden suoritettuaan

1) tuntee kliinisten uni- ja vireystilatutkimusten perusmenetelmät ja ongelmat ja uni- ja vireyshäiriöihin liittyvän lainsäädännön sekä pystyy arvioimaan alan tieteellisiä tutkimuksia ja integroimaan kriittisesti niiden tuloksia omaan tietämykseensä,
2) pystyy tulkitsemaan yleisesti käytössä olevia laajoja unipolygrafioita ja suppeita yöpolygragioita sekä uneliaisuuttta ja vireyttä mittaavia tutkimuksia ja kykenee tunnistamaan löydökset, jotka vaativat muun spesialistin kannanottoa,
3) kykenee itsenäisesti tutkimaan ja hoitamaan erityisesti omaan erikoisalaansa liittyviä uni- ja vireystilan häiriöitä tarkoituksenmukaisten lisätutkimusten ja konsultaatioiden käytön avulla ja hallitsee riittävän laajasti kliinisen erotusdiagnostiikan,
4) kykenee suunnittelemaan hoidon kokonaisuuden tuntien eri hoitomuotojen mahdollisuudet ja rajoitukset,
5) pystyy toimimaan eri erikoisaloja edustavien lääkärien konsulttina uni- ja vireystilan häiriöiden diagnostiikassa ja hoidossa ja
6) kykenee unilääketieteen kehittämis-, opetus- ja tutkimustyöhön.

4. KOULUTUS
Pätevöityjää suositellaan ottamaan yhteyttä kouluttajaan/kouluttajiin pätevöitymisohjelmaa suunnitellessaan sekä tutustumaan SUS:n kotisivuilla oleviin yksityiskohtaisempiin ohjeisiin koulutustavoitteista ja suorituksesta. Käytännöllisen koulutuksen sisältö tulee suunnitella yhdessä kouluttajan kanssa mielellään jo koulutuksen alkuvaiheessa. Koulutus koostuu käytännöllisestä ja teoreettisesta osasta. (Linkki: Koulutusyksiköt ja kouluttajat)

Käytännöllinen koulutus
1. Erikoislääkärin pätevyys kliinisen neurofysiologian, neurologian, psykiatrian, keuhkosairauksien tai muulla soveltuvalla erikoisalalla.
2. Yhteensä 24 kalenterikuukautta työskentelyä yksiköissä, joissa tutkitaan ja/tai hoidetaan uni- ja vireystilan häiriöistä kärsiviä potilaita. Tästä ajasta 21 kuukautta voidaan työskennellä vapaavalintaisissa erityispätevyystoimikunnan hyväksymissä koulutusyksiköissä siten, että henkilö saa kokemusta sekä elimellisistä että ei-elimellisistä uni- ja vireystilan häiriöistä. Kouluttaja voi hyväksyä osan koulutuksesta suoritettavaksi myös muualla kuin mainituissa koulutusyksiköissä tai täydennettäväksi lyhyinä intensiivijaksoina oman työskentely-yksikön ulkopuolella ja etäopetuksena. Myös työskentely ulkomaisessa kliinisessä unitutkimuskeskuksessa voidaan hyväksyä käytännön koulutukseksi. Koulutukseen tulee sisältyä ohjausta myös erilaisten unirekisteröintien suorittamisesta, tulkinnasta ja uni- ja vireystilan häiriöiden hoitomuodoista. 21 kk jaksosta korkeintaan 3 kk voidaan korvata tutkimustyöllä korkeatasoisessa unitutkimuskeskuksessa kouluttajan harkinnan mukaan. 24 kk:n palveluun tulee sisältyä vähintään 3 kk työskentelyä jollakin/joillakin seuraavista erikoisaloista (muu kuin oma pääerikoisala) kouluttajan hyväksymässä yksikössä: geriatria, keuhkosairaudet ja allergologia, kliininen neurofysiologia, lastenneurologia, lastenpsykiatria, lastentaudit, neurologia, nuorisopsykiatria tai psykiatria. Palvelun hyväksymiseksi edellytetään työskentelyä ko. erikoisalan uni- ja vireystilan häiriöistä kärsivien potilaiden parissa yksikössä, jossa vähintään yhdellä erikoislääkärillä on unilääketieteen erityispätevyys tai koulutettavalle on järjestetty mahdollisuus konsultoida muuten saman erikoisalan erikoislääkäriä, jolla on unilääketieteen erityispätevyys. Lyhin hyväksyttävä palveluaika yhdessä yksikössä on 6 viikkoa.
3. Teoreettista kurssimuotoista koulutusta unilääketieteesstä vähintään 10 tuntia. Tätä koulutusta voi hankkia sekä koti- että ulkomaisissa koulutustilaisuuksissa. Erityispätevyystoimikunta arvioi, mitä koulutuksia voidaan hyväksyä unilääketieteen erityispätevyyden kurssimuotoiseksi koulutukseksi. Yhdestä koulutustilaisuudesta (esim. useamman päivän symposiumi tai kongressi) hyväksytään kuitenkin korkeintaan 10 tuntia. Yliopistojen koulutuksista myönnetään niiden hyväksymä tunti/opintoviikkomäärä.

5. KUULUSTELU
Erityispätevyystoimikunta järjestää valtakunnallisen kuulustelun. Kuulustelutilaisuuksiin voi osallistua Suomen Lääkäriliiton toimiston tiloissa. Kuulustelupäivistä ja ilmoittautumisesta lisätietoja Internet-sivuilla tai Ulla Anttila puh. (09) 393 0830, ulla.anttila@fimnet.fi. Kuulustelu on maksuton. Kuulustelun arvosteluun voi vaatia oikaisua yhden kuukauden aikana tulosten saamisesta. Oikaisuvaatimukset käsittelee SUS:n hallitus. Mahdollinen kuulustelija jäävää itsensä oikaisuvaatimusten käsittelystä. Mikäli SUS:n hallitus ei saa asiaa selvitetyksi pätevöityjää tyydyttävällä tavalla, ratkaistaan asia Suomen Lääkäriliiton erityispätevyysmääräysten mukaisesti. Kuulustelun voi uusia rajoituksetta. Kuulustelu jakautuu eri päivinä pidettäviin kirjalliseen osaan ja käytännön potilastenttiin. Kirjallisen tentin kesto on kuusi tuntia. Erityispätevyystoimikunta laatii tenttikysymykset. Kunkin kirjallisen tentin tarkistaa kaksi erityispätevyystoimikunnan jäsentä. Koulutettavan tulee saada ilmoitus kirjallisen tentin hyväksymisestä viimeistään kaksi kuukautta tentin jälkeen. Kirjallisen tentin hyväksymisen jälkeen koulutettavalle järjestetään käytännön potilastentti. Potilastentin tarkoituksen on varmistua koulutettavan kliinisten taitojen riittävyydestä uni- ja vireystilan häiriöiden tunnistamisessa (anamneesi), kliinisen statuksen ja oikeiden johtopäätösten tekemisessä sekä mahdollisen hoito- ja kuntoutusuunnitelman laatimisessa. Käytännön tentissä varmistutaan myös siitä, että koulutettava osaa tehdä oikeat johtopäätökset ajoterveyden osalta. Käytännön tentillä varmistetaan myös, että koulutettavalla on riittävät tiedot ja taidot tulkita suppeita yörekisteröintejä, laajoja unipolygrafiarekisteröintejä sekä muita uni- ja vireystilan tutkimuksia. Käytännön tentissä painotetaan pätevöityjän erikoisalan mukaisia asioita.

Vaadittava tenttikirjallisuus (kirjoista viimeisimmät painokset):
1. Kryger, Roth, Dement, toim. Principles and Practice of Sleep Medicine. WB Saunders tai
Thorpy MJ, toim. Handbook of Sleep Disorders. Marcel Dekker Inc. tai
Chokroverty S, toim. Sleep Disorders Medicine: Basic Science, Technical Considerations, and Clinical Aspects. Butterworth-Heinemann.
2. Uusimmat kansainvälisesti hyväksytyt uni- ja vireystilan häiriöiden luokitukset:
a) uusimmat kansalliset ja kansainväliset uni- ja vireystilan häiriöiden diagnostiikan ja hoidon suositukset,
b) tautiluokitus ICD-10 soveltuvin osin ja
c) DSM-IV psykiatrian luokitus soveltuvin osin.
3. Kaksi viimeisintä vuosikertaa seuraavista lehdistä:
Sleep, Journal of Sleep Research, Sleep Medicine, Sleep Medicine Reviews, Duodecim (soveltuvin osin) ja Suomen Lääkärilehti (soveltuvin osin) sekä oman erikoisalan erikoislääkärikuulustelussa vaadittavat lehdet (soveltuvin osin)

6. HAKEMUSLOMAKKEET JA LISÄTIEDOT
Erityispätevyyttä koskeva hakemus liitteineen toimitetaan Suomen Unitutkimusseuran sihteerille ja osoitetaan erityispätevyystoimikunnalle. Erityispätevyyden hakeminen ja myöntäminen edellyttävät Suomen Lääkäriliiton jäsenyyttä. Mikäli toimikunta päätyy suosittamaan erityispätevyyden myöntämistä, hakemus ja toimikunnan päätös toimitetaan Suomen Lääkäriliiton koulutusvaliokunnalle, joka kokoontuu kerran kuukaudessa. Koulutusvaliokunta vahvistaa erityispätevyyden myöntämisen, ilmoittaa päätöksen hakijalle ja perii samalla kulloinkin voimassa olevan todistusmaksun. Mikäli pätevöityjä hakee erityispätevyystoimikunnan kannanottoa siitä, mitä lisäkoulutuksia vaaditaan erityispätevyyden saamiseksi, hän saa toimikunnan kannanotot postitse hakemuksessaan ilmoittamaansa osoitteeseen. Lisätietoja antaa erityispätevyystoimikunnan puheenjohtaja.

Hakemuksen liitteet
1) Nimikirjanote, oikeaksi todistettu ansioluettelo tai kopiot työtodistuksista, jotka ovat erityispätevyyden kannalta oleellisia.
2) Käytännön palvelujen osalta työsuhdekohtainen selvitys siitä, miten työsi on liittynyt unilääketieteeseen (hoitamasi unihäiriöpotilaiden määrät, potilasaineksen sisältö, konsultaatiomahdollisuudet, monialakokoukset ja muut monialaisen toiminnan tunnusmerkit, oma roolisi tuossa toiminnassa).
3) Luettelo teoreettiseksi koulutukseksi sopivista koulutustapahtumista osallistumistodistuksineen (muista kuin SUS:n järjestämistä koulutustapahtumista liitteeksi myös ohjelmat, mikäli mahdollista).
4) Julkaisuluettelo tai sen ote unitutkimuksen aihepiiriä koskien.
5) Muut todistukset ja selvitykset, jotka täydentävät hakemusta (esim. selvitys tutkimustyöhön osallistumisesta).

7. ÄÄNIVALTA SUS:N TOIMIVALLAN PIIRIIN KUULUVISSA ERITYISPÄTEVYYSASIOISSA
Äänivaltaisia tämän erityispätevyyden käsittelyyn liittyvissä asioissa ovat vain ne SUS:n jäsenet, jotka kuuluvat Suomen Lääkäriliittoon.

8. NÄIDEN SÄÄNTÖJEN HYVÄKSYMINEN
Suomen Unitutkimusseuran hallituksen puolesta

Hämeenlinnassa 11.3.2005
Mikko Härmä
puheenjohtaja
Tutkimusprofessori
Suomen Lääkäriliiton jäsen

Outi Saarenpää-Heikkilä
sihteeri
LT, lastenneurologian erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys
Suomen Lääkäriliiton jäsen

Kuinka tilata huumeita verkossa edullisin hinnoin? Eräs äskettäin tutkimus osoitti, että impotenssi vaikuttaa 140 miljoonaan mieheen koko maailmassa. Jos aiot järjestys Viagra, luultavasti haluaisit lukea lisää ”miten Viagra tyota”. Tänään on erilaisia ​​vaihtoehtoja niille, jotka kärsivät erektiohäiriöstä. Tiedätkö mitä Viagra on? Se voi olla, että tiedät ”kuinka kauan viagra viime”. Toinen kohta, josta aiomme keskustella on ”http://viagrasuomi.biz/geneerinen-viagra.html”. Jotkut masennuksen hoitoon tarkoitetuista lääkkeistä voida myös tukahduttaa sukupuolen ajaasi ja ne voivat aiheuttaa viivästymisen orgasmin aikana. Pitkä luettelo reseptilääkkeistä voi johtaa tähän ongelmaan. Kuitenkin vain sukupuoloterapeutti voi päättää, onko Viagra tai muu lääkitys oikea sinulle.