Lehdistötiedote 2007

Kategoria: Tiedotteet, Unesta ja unihäiriöistä | Kirjoitettu tiistaina 8. maaliskuunta 2011

I: UNIVAJEEN VAIKUTUS TIEDONKÄSITTELYKYKYYN

PsM Paula Alhola, Turun yliopisto

Univajeen vaikutukset ilmenevät jo lyhyen valvomisen jälkeen

Univajeen haitalliset vaikutukset tiedonkäsittelykykyyn ovat nähtävissä jo 16 tunnin valvomisen jälkeen. Voi siis ajatella, että normaalin nukkumaanmenoajan mentyä ohi muutoksia alkaa esiintyä. Unen puute häiritsee erityisesti pitkäkestoista tarkkaavaisuuden ylläpitoa. Valvomisen myötä kyky havainnoida ympäristöä heikkenee, reaktiot hidastuvat ja virheiden määrä kasvaa. Muistitoimintoja univaje heikentää mm. siten, että asioiden lyhytkestoinen ylläpito muistissa heikkenee, uusien asioiden oppiminen häiriintyy ja tiedon haku pitkäkestoisesta muistista vaikeutuu. Oman toiminnan suunnittelu huononee ja kynnys ottaa riskejä laskee. Väsyneenä onnettomuuksien ja tapaturmien riski kasvaa. Univajeen myötä myös mielialassa voi tapahtua muutoksia. Unen puute vähentää psyykkistä hyvinvointia ja elämänlaatua.

Univaje on yleistä nyky-yhteiskunnassa

Univaje on yleinen ilmiö erityisesti työssäkäyvillä ihmisillä. Monissa ammateissa vaaditaan työskentelyä öisin, jolloin työntekijä voi joutua valvomaan normaalia pidempään. Tällaisia ammatteja ovat tyypillisesti mm. ammattikuljettaja, lääkäri ja sairaanhoitaja. Tällöin kyseessä on äkillinen, täydellinen univaje. Lisäksi monissa ammateissa tiivis työtahti ja runsas työmäärä voivat pidemmän ajan kuluessa johtaa pitkittyneeseen osittaiseen univajeeseen eli työntekijä nukkuu jatkuvasti liian vähän.

Univajeen vaikutukset ovat erilaisia eri-ikäisillä naisilla

Turun yliopiston Unitutkimusyksikössä on tutkittu äkillisen täydellisen univajeen vaikutusta tiedonkäsittelykykyyn naisilla. PsM Paula Alholan 16.11.2007 tarkastettavan väitöskirjatutkimuksen mukaan unen puute vaikuttaa haitallisesti sekä nuorilla että ikääntyvillä naisilla. Tutkittavat viettivät neljä peräkkäistä vuorokautta unilaboratoriossa ja tuona aikana heidät altistettiin 40 tunnin yhtämittaiselle valvomiselle. Valvomisen jälkeen havaittiin heikentymistä tarkkaavaisuuden keskittämisessä, jakamisessa ja ylläpidossa, silmän ja käden yhteistyössä, lyhytkestoisessa muistissa sekä visuaalisessa ja kielellisessä pitkäkestoisessa muistissa. Vaikutukset olivat hieman voimakkaammat ikääntyvillä naisilla. Tarkkaavaisuutta mittaavissa tehtävissä havaittiin, että ikääntyvillä naisilla suoritukset hidastuivat valvomisen jatkuessa, mutta säilyivät melko virheettöminä, kun taas nuoret tekivät valvomisen jälkeen enemmän virheitä, mutta suoriutuivat edelleen nopeasti.

Voidaanko univajeen haitallisia vaikutuksia ehkäistä tai lieventää?

Univajeella on siis useita haitallisia vaikutuksia tiedonkäsittelykykyyn, psyykkiseen hyvinvointiin sekä fyysiseen terveyteen. Näitä vaikutuksia on kuitenkin mahdollista ennaltaehkäistä ja lieventää mm. kiinnittämällä huomiota omiin nukkumistottumuksiin ja elämäntapoihin. Usein jo oikeanlainen tieto uneen liittyvistä tekijöistä auttaa.

 

 

II: Suomalaisten unen pituus

Erkki Kronholm, PsT, erikoistutkija, Kansanterveyslaitos, Väestötutkimuslaboratorio, Turku

Uni ja eliniän pituus

Uni on keskeinen hyvinvoinnin ja elämänlaadun osatekijä. Nykyisen tiedon valossa uni sekä heijastaa henkilön terveyden tilaa että vaikuttaa siihen. Unen pituus kertoo niistä terveysriskeistä, jotka vaikuttavat elinajan ennusteeseen. Useissa kansainvälisissä väestötutkimuksissa on havaittu, että poikkeavan lyhytunisilla on keskimäärin suurempi riski kuolla kuin keskivertonukkujilla. Hieman yllättävää on, että sama koskee myös poikkeavan pitkäunista väestöryhmää. Nämä yhteydet on äskettäin osoitettu myös suomalaisessa väestössä.  Miten unen pituuden ja elinajanennusteen väliset yhteydet toteutuvat, ei ole vielä täysin selvää. Tutkimus keskittyykin parhaillaan unen pituuden ja terveysriskien välisten yhteyksien syntymekanismien selvittämiseen.

Moniko suomalainen on lyhytuninen, moniko pitkäuninen?

Äskettäisessä Terveys 2000 -tutkimukseen liittyvässä osatutkimuksessa arvioitiin, että aikuisväestössä on tällä hetkellä noin 14 % lyhytunisia, 6 tuntia tai vähemmän nukkuvia henkilöitä (miehiä hieman enemmän kuin naisia) sekä suurin piirtein saman verran pitkäunisia, 9 tuntia tai enemmän nukkuvia (naisia hieman enemmän kuin miehiä), joihin kohonneet terveysriskit liittyisivät. On kuitenkin huomattava, että molemmissa väestöryhmissä on eri syistä poikkeavan lyhyt- tai pitkäunisia henkilöitä. Osalla kyse on luonnollisesta peritystä piirteestä, joka ei välttämättä liity kohonneeseen terveysriskiin. Riskit näyttäisivät kohdistuvan lisäksi hieman eri tavoin eri ikäryhmiin ja ovat mahdollisesti voimakkaammat miehillä kuin naisilla.

Miksi lyhyt- tai pitkäunisuus on terveysriski?

Tällä hetkellä poikkeavan lyhyeen uneen liittyvien riskien ajatellaan johtuvan mahdollisesta osittaisesta univajeesta, joka olisi yleistä lyhytunisten keskuudessa. Monet lyhytuniset siis yksinkertaisesti nukkuisivat liian vähän tarpeeseensa nähden. Tämä voisi selittää lyhytunisilla kohonneen riskin aineenvaihduntahäiriöiden kehittymiseen ja siten diabeteksen ja lihavuuden syntyyn kuten myös sydän ja verisuonitautien kohonneen riskin. Toistaiseksi on kuitenkin epäselvää kuinka suurella osalla lyhytunisista unen määrä on riittämätöntä ja kuinka suurella osalla heistä se on luonnollisista syistä keskimääräistä lyhyempi. Pitkäunisten osalta taustalla vaikuttaviksi tekijöiksi on arveltu uupumusta, masennusta, unen häiriöitä, elimistön immunologisen järjestelmän häiriöitä sekä mm. sydän- ja verisuonitauteja.

Nukutaanko nykyään vähemmän kuin aiemmin?

Julkisuudessa on myös nostettu esiin kysymys sitä onko unen määrä nykyisessä yhteiskunnassa mahdollisesti vähenemässä. Jos näin todella olisi ja jos se kertoisi yhä suurempien väestöryhmien altistumisesta riittämättömälle unelle, merkitsisi se uutta uhkatekijää suomalaisten terveydelle. Asiasta ei kuitenkaan ole vielä pitävää näyttöä ja sitä tutkitaan parhaillaan.

 

III: Unen puute iskee immuunijärjestelmään

Dos. Tarja Stenberg, Helsingin yliopisto

Liian vähäinen uni tekee väsyneeksi ja huonontaa suorituskykyä monissa tehtävissä – vaaraksi asti esimerkiksi liikenteessä. Aivojen lisäksi moni muukin toiminto elimistössä kärsii unen puutteesta – joko äkillisestä pitkäaikaisesta valvomisesta (esimerkiksi yli yön) tai kasautuvasta univajeesta johtuen.

Työterveyslaitoksella vuosina 2004-2007 tehdyssä kokeessa nuoret, terveet miespuoliset koehenkilöt viettivät unilaboratoriossa 10 päivää: ensin 2 päivää normaalisti nukkuen, sitten 5 päivää siten, että uniaika oli rajoitettu 4 tuntiin yössä ja lopuksi vielä 2 yötä kahdeksan tunnin unella (korvausuni). Verikokeita kerättiin ennen lyhennetyn yön jaksoa, juuri sen päättymisen jälkeen ja vielä korvausuniöiden jälkeen, ja niistä määritettiin immunologista suorituskykyä mittaavia suureita, kuten valkoisten verisolujen määriä, niiden reaktiivisuutta sekä sytokiinien määriä.

Tulokset osoittavat, että immunologinen järjestelmä reagoi voimakkaasti univajeeseen. Erityisesti C-reaktiivinen proteiini (CRP), joka kuvaa elimistön vastetta bakteeri- tai virushyökkäystä vastaan, kohoaa eikä palaudu korvausunijakson aikana, vaan päinvastoin, jatkaa kohoamistaan. Muutoksia nähtiin myös eri valkosolujen määrissä ja reaktiivisuudessa sekä sytokiinitasoissa.

Aikaisemmin on tutkittu pitkän yhtämittaisen valvomisen vaikutuksia ja tulokset ovat olleet samansuuntaisia. Myös eläinkokeissa saadut tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että immuunijärjestelmä on ensimmäisiä valvotuksesta kärsijöitä elimistössä. Uutta on se, että myös osittainen, kasautuva univaje aiheuttaa merkittäviä muutoksia immuunijärjestelmän toiminnassa. Jatkotutkimuksilla joudutaan selvittämään kuinka pieni päivittäinen univaje kasautuessaan jo aiheuttaa terveysriskejä.

Kuinka järjestys huumeita verkossa edullisin hinnoin? Eräs äskettäin tutkimus osoitti, että impotenssi vaikuttaa 140 miljoonaan mieheen koko maailmassa. Jos aiot tilata Viagra, mahdollisesti haluaisit lukea lisää ”miten Viagra tyota”. Nykyään on erilaisia ​​vaihtoehtoja niille, jotka kärsivät erektiohäiriöstä. Tiedätkö mitä Viagra on? Se voi olla, että tiedät ”kuinka kauan viagra viime”. Toinen kohta, joista aiomme keskustella on ”http://viagrasuomi.biz/geneerinen-viagra.html”. Jotkut masennuksen hoitoon tarkoitetuista lääkkeistä voivat myös tukahduttaa sukupuolen ajaasi ja ne voivat aiheuttaa viivästymisen orgasmin aikana. Pitkä luettelo reseptilääkkeistä voi johtaa tähän ongelmaan. Kuitenkin vain sukupuoloterapeutti voi päättää, onko Viagra tai muu lääkitys oikea sinä.